Hotelli Turku...? Ei ihme, että olit hapan ja veltto:)
No, onneksi löysit Hämeenportin.

Toiset tekee paljon ja ehtii kaikenlaista, toiset ei. Mitä siitä nyt tulisi, jos kaikki tekisivät Rauhalan tavoin -johan siinä työt tekemällä loppuisivat. Ja mitä sitten tapahtuisi? Kaikilla olisi vaan paljon aikaa ja kirjoittaisivat kirjoja.
Ehei, suutari pysyy lestissään ja maalari tikapuilla, niin maailmakirjat pysyvät järjestyksessä.

No ei kai siitä mitään tulisikaan, jos kaikki tekisivät niin ahkerasti ja päämäärätietoisesti kuin Rauhala. Mutta minä en tavallaan ollut ennen tajunnut, kuinka paljon olen kuluttanut aikaani velttoilemassa. Suomut ikään kuin tipahtelivat silmistäni. Olin kuvitellut olleeni jollakin tavalla ahkera, ehkä luulin että itsensä etsiminenkin olisi työtä. Mutta eihän se ole, varsinkaan jos sitä itseä ei löydy edes.

Eiköhän tuo ole arvokysymys, mitä pitää tärkeänä eli ahkerana, mitä laiskotteluna.
Nimenomaan siis se, että pitää tärkeänä ahkeruutta.
Mitä ahkeruus sitten on, on toinen asia. Kaikenlaista touhottamista ja toimittamista pidetään ahkeruutena. Ihmisen pitää mieluiten 26 tuntia vuorokaudessa tehdä koko ajan jotain.
Ihme suorittamista, minun mielestäni. Riittaa, kun elää jotenkin säällisesti, tarviiko sitä nyt niin rehkiä.
Varsinkaan, jos ei halua.
Eri asia, jos haluaa.

Ainakaan ei pidä potea huonoa omatuntoa, jos ei ole yhtä ahkera kuin muut, se vasta on hullua. Höh. Silloinhan sitä liputtaa juuri tuon loputtoman ahkeruuden puolesta, eikä sellainen sovi todellakaan kaikille.

Onneksi viime aikoina on alkanut kuulua juttua joutilaisuuden ja laiskottelun taidosta. Aika työ ja suorituskeskeistä aikaa tässä onkin eletty. Minä olen sen suhteen vähän sellainen myöhäisherännyt. Nuorena en kantanut yhtään huolta hukkaanheitetystä ajasta, morkkis on tullut jälkikäteen. Mutta täytyy yrittää kääntää se eduksi.

Voi velttoilua. Kirjoituksesi toi ikävästi oman laiskuuden ja velttoilun mieleen - kaikella sitä pitääkin aamunsa aloittaa... Olen samoilla linjoila Susun kanssa, ihmisillä on omat tapansa ahkeruuden suhteen. Ja sitten toisaalta, maalariammattikoulu on poikinut sinulle ainakin yhden kirjan ja kulumia täynnä olevilla käsillä ja hartioilla olisi tuskallista kirjoittaa.

tuo Henry Theel kyllä tuntuu ihmeelliseltä, taisi se olla totta, unenomaisesti alan muistaa? Vai kuvittelenko vain? Puu-ukko huivi kaulassa, vanha ääni tuli ulos jostain, kurkusta ehkä? Hotelli Turku, mikä kapinoinnin paikka! Maalaustöitä ei kyllä tulisi tehtyä, vaikka olisi koko oppi saatukin... Sitä ainoastaan tietää miten ne pitäisi tehdä, näkee ja tietää kaikki virheet ja kärsii kun ei kuitenkaan jaksa tehdä työvaiheita alusta loppuun niin kuin pitäisi... Jos nyt jaksaisi muistaa edes maalarin ensimmäisen käskyn"PASKAN PÄÄLLE EI SAA MAALATA" Että nyt vaan amatimiehen ottein telaamaan niin että laakerit vinkuu... ensin tietysti knöölit pois! (Turun Ammattiopistosäätiöltä on saatavissa varmaan vielä Maalarimestari Samuel Koskisen Perintö- nimistä historiikkia)

Minusta piti ensin tulla laborantti. Mutta siihen aikaan kasvatin vain ahdistusta ja pitkää tukkaa - ammattikoulu jäi kesken. Iltalukion jälkeen menin yliopistoon lukemaan teologiaa. Kysymyksesi, miksen hankkinut itselleni kunnon ammattia, on välillä käynyt minunkin mielessäni. Täytän 40 ja mulla on muutama tonni vielä opintolainaa jäljellä puhumattakaan asuntolainasta.

Tuima, sitä kirjaa minäkin olen ajatellut ja voihan tietysti olla niinkin, että muukin velttoilu on sitten kuitenkin poikinut jotain. Tai poikii joskus tulevaisuudessa.

Mari, minulla on sellainen muistikuva, kuin olisimme olleet yllättyneitä siitä että Henry Theel oli vielä elossa. Olimme kuvitelleet hänen jo kuolleen. Niin, aina sitä yllättyy siitä kuinka paljon kaikki pohjatyöt vievät aikaa. Mietin millaisella temperamentilla on varustettu se ihminen, joka jaksaa ne kaikki vaiheet tunnollisesti suorittaa. Lopputuloksessa se sitten tietysti näkyy.

Tuomo, kummallista että ihmisen täytyy tehdä kauaskantoisia päätöksiä siinä vaiheessa kun hänellä taitaa kaikkein vähiten olla varattuna henkistä kapasiteettia noita päätöksiä varten.

Sori off-topic, mutta kun nukuin pari tuntia tosi huonosti ja sairaana viime yönä, näin unta, että istuit kirkkokonsetissa vieressäni ja kyynelehdit ja teit käsilläsi pieniä läytyviä liikkeitä. Minä en tajunnut kuorolalusta mitään ja istiun kateellisena pökkelönä vieressä. Kun lähdettiin, kehuit kovasti keskittymistäni ja minua hävetti, mutten kehdannut tunnustaa etten edes kunnolla kuunnellut.
-minh-

Heh minh, ei siitä itse asiassa ole kauaakaan, kun kyynelehdin kirkkokonsertissa. Ei ollut kyllä kuorosta kysymys, vaan yksinlaulusta, enkä tehnyt käsilläni mitään erityistä, muistaakseni.

Ahkeruus taitaa olla monilta osin arvostuskysymys. Ihmiset näkevät eri asiat ahkeruutena.

Muistan isäni moittineen minua monesti laiskuudesta, koska penskana istuin tuntikaudet kirjojen ja papereiden parissa. Luin miltei kaiken mitä vastaan tuli, kirjoitin itse tarinoita ja pitkät ajat vain tuijoittelin tyhjyyteen lukemieni, kirjoittamieni ja vasta vain mielikuvituksessani elävien tekstien kihistessä päänupissani. Isäni oli sitä mieltä, että hänellä on laiska tytär ja yritti laiskuuttani moittimalla patistaa minua tekemään jotakin paikoillaan istuskelun sijaan.

Istun edelleenkin tuntikaudet kirjojen ja papereiden parissa: luen, kirjoitan ja tuijotan tyhjyyteen. Ansaitsen sillä leipäni tällä hetkellä. Päälle päätteeksi minua kiitellään ahkeraksi, kun pysyn tietokoneeni ja työpöytäni ääressä! Kuitenkin teen itseasiassa ihan samaa kun lapsena - tosin silloin ei ollut tietokonetta.

Joidenkin mielestä vain fyysinen toiminta on ahkeruutta: mitä nopeammin kintut liikkuvat, sitä ahkerampi henkilö on kysessä. Minusta ihminen voi olla hyvinkin laiska, vaikka ravaisi ympäriinsä kuin ajokoira. Ja onkin laiska, jos ei viitsi vaivautua käyttämään päätään vaan vain mennä touhottaa sinne, minne nokka näyttää.

Ehkä ahkeruus on jotain sellaista, että tekee sitkeästi asioita, jotka vaativat ponnistelua eikä mene yli siitä, mistä aita on matalin. Ei pakene fyysiseen puuhasteluun välttyäkseen henkisiltä ponnisteluilta. Eikä pakene ajatusten pyörittämiseen, kun pitäisi tehdä jotakin fyysistä.

Hyvä ahkeruuden määritelmä, Arja. Kommenttisi innosti minut postaamaan ahkeruudesta.

Microsoft Office is so great!
Office 2010 –save your time and save your money.
The invention of Microsoft Office 2010 is a big change of the world.
Office 2007 is so powerful.
Microsoft Office 2007 is my love!
Office 2010 key is for you now!
Office 2010 download is available now!
Microsoft outlook 2010 is convenient!
Outlook 2010 is powerfull.

Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,