Minusta keskeinen kysymys ei ole pitkään aikaan ollut sallitaanko naispappeus vaan sallitaanko pappeus.

Sellaista tulee mieleen uskonnottomassa fanaattisuudessa.

Rankinen vihittiin papiksi vuosia naispappeuden hyväksymisen JÄLKEEN. Joten minkäänlaiset siirtymäsäännöt eivät häneen kyllä taida sopia. Ne sallittiin niitä pappeja varten, jotka jo olivat virassa 86.

Sori, että taas osuin ekana laatikollesi, oli kyllä ihan sattuma :)

Osallistuin itse aktiivisesti naispappeuskeskusteluun ennen kuin tein tarpeelliset johtopäätökset.

Vammala kiinnostaa monestakin syystä: koulu, synnytys, mies.

Prospero, pappeus on varmaan sellainen asia, ettei sitä voi estää. Tietysti uskonnot voidaan kieltää ja pappeuden nimellä kulkeva instituutio lakkauttaa, mutta itse ilmiöthän eivät siitä katoa. Ja uskonnoton fanaattisuus on melkein yhtä pelottavaa kuin uskonnollinenkin.

Hauskaa, että osuit tänne Liisa, olet aina tervetullut:-) Vammala on kiinnostavaa seutua, kyllä.

Kirsti, mikä siinä pelottaa?

Ensiksi nämä hourailijat pitäisi saada pois yliopistolta. Sitten pitäisi kirkkojen omaisuus pitäisi ottaa valtiolle. Sen voisi käyttää järkevästi houreen sijaan, vaikka vanhustenhoitoon.

Kaikki fanaatikot ovat pelottavia ja heitä on kaikkialla, ei pelkästään uskonnollisissa piireissä.

Kirkosta voi kuka tahansa halutessaan erota ja käyttää säästyvät kirkollisverorahat parhaaksi katsomallaan tavalla.

Fanaattisuutta löytyy muualtakin kuin uskonnollisista piireistä.

Fanaattisuus voi tosiaankin piileskellä ystävällisen ulkomuodon takana. Näyttäähän Hitlerkin kovin herkältä ja ujolta niissä vanhoissa filmeissä, joissa hän esiintyy seuramiehenä. Ei voisi uskoa siksi samaksi julmuriksi ja kansankiihottajaksi, joka sai Saksan kansan seuraamaan itseään. Samoin Maosta tai Stalinista ei voisi pelkkien filmikuvien perusteella uskoa kiihkomielisiksi murhaajiksi.

Tällaisen äärimmäisen, totalitaarisen pahuuden rinnalla Vammalan pappisongelma vaikuttaa sangen mitättömältä, mutta en kuitenkaan halua väheksyä sitä. Rankisen itsensä olisi pitänyt tehdä aikoinaan johtopäätökset ammattia valitessaan. Koska hän on päättänyt ottaa pappisvihkimyksen, hän on tiennyt, millaista kirkkoa hän aikoo palvella. Olisi valinnut toisen ammatin.

Terve vaan,

kommentoin itse asiassa tyttökirjailijuus-asiaan ja siihen ketjuun mutta laitan nyt viestin tähänkin listaan, kun niin innokkaasti fiktiivistä V-T Huotarista siellä toisessa ketjussa "eikö se Huotarinen viihdy leimoissaan"- keskustelussa tutkittiin, ja ketju oli kuitenkin ehtinyt jo vanhaksi.

Lyhyesti vain: kulttuurista tyttöyttä ja naiseutta käsittelevät kirjat eivät ole mielestäni vähempiarvoisia enkä missään ole niin väittänyt. Hyvänen aika, niitä teemojahan kaikissa kirjoissani! Tietysti olen niistä siis kiinnostunut. Eivätkä leimat haittaa! Mutta lyhyet toimittajatuokiot tai muut voivat antaa minkä kuvan vaan, sellaista se on, ei sille voi mitään että joku saa aina väärän käsityksen. Tai ei kirjasta tykkää. Niinhän se menee: lukija on oman lukuhetkensä kunkku eikä sille voi katkeroitua! Se on taas toinen asia, se kirjailijan oma tie, jolla karavaani kulkee kulkee vaan, niitä kysymyksiä kohti, jotka kiinnostavat yli "tyttöyden" ja "nuortenkirjojen" tai "runojen"...

Iloisasti Vilja-Tuulia

Minä pelkään fanaattisia naispappeudenkannattajia.

Ehdotan, että vanhusten sielunhoidon sijaan kirkko ojentaisi auttavan kätensä eläville vanhuksille. Ja tekisi laupeuden töitä. Viimeinkin.

Kirkko kärkkyy kuolevissa vain lisäomaisuutta ja maallista hyvää. Senkin epatot!

Hei Vilja-Tuulia :-) Olisihan se pitänyt arvata, että taas johtavat jäljet sylttytehtaalle eli toimittajan tekemään tulkintaan asiasta.
Celia, ei siihen rinnalle edes mitään kovin totaalista pahuutta tarvita, että Rankisen ongelma alkaa tuntua triviaalilta. Mutta hänelle itselleen ja perheelleen se ei tietystikään sitä ole.

Prospero, käy katsomassa millaista työtä alueesi seurakunta tekee vanhusten ja yleensäkin ihmisten parissa. Kyllä minun käsitykseni mukaan ainakin täällä meillä päin nimenomaan ojennetaan auttava käsi elävälle vanhukselle ja usein juuri silloin kun muiden auttavat kädet jäävät ojentumatta.

Kirkonrotta kävi Rankisen blogissa ja hämmästeli lähinnä sitä, mistä siellä puhutaan. Asialla tuntui olevan hyvin vähän tekemistä Raamatun keskeisen sisällön kanssa, vaikka pääsiäinen on tulossa. Sama vika vaivaa Rankisen vastapuolen juttuja.
Kirkonrotta tyytyy tätänykyä omaan paikallisseurakuntaansa. Onneksi on muutakin kuin naispappeus tai sen vastustsaminen. Kummastakaan ei Kirkonrotta saa sielulleen riittävästi ruokaa.
Prospero, et taida paljon kirkkoa tuntea, kun olet noin innokas sosialisoimaan sen omaisuutta.

Fanaattikkojahan löytyy, paitsi uskonnoista ja politiikasta, nykyään myös ruokavalioiden noudattajista. Kun joka puolelta tyrkytetään kaikenlaista tietoa, niin en ymmärrä minkäläisiä säihkähdytettyjä ne ovat, jotka eivät kykene ymmärtämään, että toisilla on täysi oikeus kokea asiat ja uskoa niihin erilailla kuin mitä itse tekee.

Sitten on vielä ne, joitten mielestä mikä tahansa tehtävä tehdään vain ja ainoastaan heidän hyväksi havaitsemallaan tavalla.

Ehkä kyse ei olekaan siitä, etteivät ihmiset saa uskoa tai kokea asioita miten tykkäävät.
Naispappeuskysymys koskee tietysti paljon isompaakin asiaa eli kirkon uskottavuutta.
Ja kannattaa muistaa, että luterilainen kirkko mieltää itsensä kansankirkoksi; toiset puhuvat valtionkirkosta.

Niin kauan kuin lut. kirkko ja valtio ovat naimisissa keskenään = kirkollisvero/ muu verotus, myös kirkon asiat kiinnostavat maksajaa.
Maksajia olemme me maksajat!

Mikseivät esim. sleyläiset perusta omaa uskovien yhteisöään? Lienevätkö koskaan tosissaan kysyneet sitä itseltään?

Nuoremmalle väelle ja varsinkin etelässä kirkko rupeaa olemaan melko samantekevä laitos, johon liitytään ja josta erotaan biletyksen niin sanoessa.

Kirkko on hukannut etsikkoaikansa.

Niinpä Kirkonrotta, ei siitä naispappeudesta oikein ole elämän tarkoitukseksi.

Aivan Itte, fanaattisuus on joidenkin ihmisten ominaisuus, ei se ole kiinni aatteesta ja uskonnosta, se ilmenee missä milloinkin.

Liisa, eivät ne tosiaan varmaan ole kysyneet itseltään tosissaan miksi eivät perusta omaa kirkkoa. Näin ulkopuolelta ainakin syy näyttää kyllä aivan selvältä, rahahan siinä kansankirkossa houkuttaa. Nuorempi väki ei välitä kirkosta eikä käy äänestämässä, mihin maailma onkaan menossa ;-)

Siis kas kummaa, mulla on Aurinkomyrsky puolessa välissä. Lainasin just yhdeltä kaverilta. Tuli mieleen se kerta, kun kehuin Jäämyrsky-leffaa ja samantien kerroit katsoneesi sen samana iltana (Suomen) telkasta... Nämä myrskyt yhdistävät meitä näköjään. Hui.

No hassu yhteensattuma tosiaan, vai onkohan se yhteensattumaa... Kerro sitten mitä pidit kirjasta. Minä pidin siitä kyllä, mutta mietin taas mikä siinä on, että niin harvoin mikään kirja ihan oikeasti sykähdyttäisi.

sitäpä tässä olen naispappeuden tiimoilta pohtinut, että mitenkä monessa muussa työyhteisössä voit "omantunnon syihin" vedoten kieltäytyä työskentelemästä jonkin työkaverin kanssa? Selväähän on se, että joissain yhteisöissä väärät henkilökemiat voivat olla kohtalokkaita (ajatellaan vaikka kirurgeja, jotka riitaantuvat kesken leikkauksen...) ja tällaisia henkilökemioita tulee mahdollisuuksien mukaan kunnioittaa, mutta oikeasti - miten monessa paikassa voit sanoa "mä en viiti työskennellä ton Maijan kanssa, kun en vaan viiti".
Samoilla ajatuskuluilla siis: pitäisikö pohtia ammatinvalintaa, jos omatunto on noin vaativa ja rajoittava tekijä. (vai onko niin, että jotkut vain haluavat olla hankalia?)
Kuvittelisin, että juuri tällaiset kiistat vieroittavat kirkkoa maallisesta maailmasta - asiasta on tehty päätös jo pari vuosikymmentä sitten ja vielä jankataan asiasta, kun tilaa ja tarvetta olisi paljon suuremmille keskusteluille. Kirkko on melkoisten haasteiden edessä - ja siihen onneksi jotkut papit yrittävät vastata, hienoilla oivalluksilla!

Niin, minullakin voivat omantunnon syyt tulla vastaan mitä kummallisemmissa kohdissa. En esimerkiksi voi ostaa tiettyjä, mielestäni epäeettisesti tuotettuja elintarvikkeita, mutta ymmärrän, että jos hankkiutuisin kauppaan myyjäksi tai vaikka kassalle, minun olisi silti myytävä niitä niille asiakkaille, jotka niitä haluavat ostaa. Ymmärtäisin myös, etteivät kaikki maailman ihmiset jaa käsityksiäni epäeettisesti tuotetuista elintarvikkeista, vaikka minun mielestäni heidän kyllä pitäisi.

Joka tapauksessa kirkko on tehnyt päätöksensä, eikä se varmaankaan vedä päätöstään takaisin, vaikka vastustajat reuhaisivat miten. He voivat saada vain lisää vahinkoa aikaan. Onneksi suurin osa kirkon työntekijöistä käyttää aikansa ja energiansa tosiaan aivan muihin juttuihin.

Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements.
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,