Hmm.. Olen kyllä ihan samaa mieltä aksentista, minä en ainakaan opi "täydellistä" aksenttia varmasti koskaan. Nyt kyllä alkoi kiinnostamaan äidinkielen opetus, saisikohan sitä jäädä kuuntelemaan, vaikka on saanut vapautuksen? Etköhän sinä olisi siitä hyväksiluvun ansainnut.

Tuntui vaan, että on yhtä kova työ hankkia se vapautus, kuin lusia tunnit ja tehdä tehtävät, vaan ehkä ei kuitenkaan.

Elin monet vuodet monen kulttuurin koukussa. Kommunikoin lähes päivittäin koko ajan suomella, englannilla ja thailla. Joskus käytin norjalaisten työtovereiden kanssa salakielenä jotain skandinaaviskan tapaista.
Vaikeimmat kulttuurishokit koin niiden suomalaisten parissa, jotka olivat oppineet peittämään suomalaiset luonteenpiirteensä. Olin ihan (ulko)pihalla. Huh, melkein vieläkin puistattaa. Vaikeeta, on se niin vaikeeta.

Nykyään ainakin meille opeopiskelijoille puhutaan englannin kielestä lingua francana ja sen tärkeydestä, että hyväksytään, arvostetaan ja ymmärretään erilaisia aksentteja. Ylivoimaisesti suurin osa englanninpuhujista puhuu englantia muuna kuin äidinkielenään. Jos RP on ikuisesti kaiken englannin ainoa oikea ääntötapa, ollaan aika pahasti metsässä. Oppikirjojen äänimateriaaleissa on nykyään paljon erimaalaisten kieltenpuhujien tuotoksia, myös suomalaisten.

Muutens. Töissä kun kuuntelin erilaisten suomalaisten jättipomojen tankeroääntämystä. Loistavasti näkyy virma pärjäävän ja pomot porskuttavat maailman huipulla tankeroineen. Ja suomalaisine olemuksineen, suorasukaisuuksineen, töksähtelyineen, hiljaisuuksineen.

Nykyään englanninopettajaopiskelijoille puhutaan myös paljon autenttisuudesta. Se tarkoittaa monia asioita, mutta ainakin mun mielestä puheviestinnässä mm. sitä, että ollaan siinä omana itsenä. Ilman muuta kannattaa opetella jotain nonverbaalista viestinnästä opiskellussa kielessä ja kulttuurissa, ettei tule törkeitä väärinkäsityksiä koko ajan, mutta ei se tarkoita, että omasta pitää luopua tai että oma olisi jotenkin huonompi. Erilainen vain.

Muiden kulttuurien nonverbaaleja ym. juketteja opiskellessa tulee hauskalla tavalla myös tietoiseksi oman kulttuurin kuvioista. Jos oppimistilanne on siis onnistunut.

Lopulta kaikissa kulttuureissa ja niiden väleissä sittenkin on kommunikaatiossa usein tähdellisempää keskittyä kuuntelemaan toista kuin miettiä tauotta ja kuumeisesti sitä, miten heiluttelee omia käsiään tai miten sattuu ääntämään jonkin sanan.

Kirsti,

osuit toisaalta napakymppiin mielipiteessäsi kielen oppimisesta ja toisaalta meni pieleen.

Kun tyttäreni oli Sorbonnessa opiskelemassa ranskalaista kielitiedettä, hänen opettajansa kysyi: Onko sinulla virolainen äiti? Vaikka tyttäreni oli puhunut lastentarhasta asti ranskaa ja opiskellut sitä Kanadassakin, äidinkielestä oli jotain taustalla, sellaista jonka asiantuntija saattoi erottaa ja tunnistaa suomensukuiseksi kieleksi.

Tämä kielititeen asiantuntija sanoi, että hyvän kielitaidon oppimisen esteenä on juuri tuo mainitsemasi pelko oman identiteetin menettämisestä!

Aidosti kaksi- tai monikieliset ihmiset taas vaihtavat kieltä kuin kynää, jolla kirjoittavat omaa aitoa tekstiään. He voivat kuulostaa kuin eri ihmisltä eri kieliä puhuessaan, mutta ovat kuitenkin aidosti oma itsensä kuten esim Jeanne Moreau, jota haastateltiin eilen Teemassa. Hänen äitinsä oli englantilainen ja isä ranskalainen. Kaksikielisyys oli hänelle suuri rikkaus.

Intiaanit puhuvat Pohjois-Amerikassa aitoa englantia ja aitoa ranskaa. Puheessa voi olla alueellisia vaihteluja kuten muillakin. Heitä ei erota púheesta muista amerikkalaisista kuten ei afroamerikkalaisia tai muitakaan, joilla on kaikilla omat, usein hyvin monista maista peräisin olevat juurensa - geneettisesti. Minulla oli jamaikalainen työtoveri, joka puhui yhtä hienoa ja selvää englantia kuin Elisabet II. Niin oli puhuttu hänen kotonaankin.

On rasismia sanoa vaikkapa, että afroamerikkalaisten pitäisi puhua "mustien englantia". He saavat puhua sitä, jos haluavat kuten minä saan puhua (saanko?) savoa, jos haluan.

Suomalainen oppii vieraita kieliä ihan yhtä hyvin kuin muutkin. Parhaiten, jos aloittaa lapsena syntyperäisen opettajan tai muun aikuisen kanssa, nykyään TV-tä tai musiikkia kuunnellenkin. Kuuntelu on kaikkein tärkeintä aikuisellekin kielenopiskelijalle, ja sehän on nykyään helppoa: silitä, laita ruokaa ja opi samalla kieltä telkkarista.

Mutta taustalla oleva äidinkieli kuultaa takana usein vielä kolmannen polven siirtolaisillakin Pohjois-Amerikassa. Sitä pidetään rikkautena.

Mutta epäselvä ääntäminen haittaa ymmärtämistä. Sen voi kuka hyvänsä huomata kuunnellesssaan vaikkapa TV-haastatteluja.

Selvyys, ymmärrettävyys on tärkeitä. Englanti suomalaisittain äännettynä hankaloittaa kovasti ymmärtämistä varsinkin niillä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin englanti tai suomi.

P.S. Tästä tuli selvästi blogikirjoitus, mutta jätän sen siitä huolimatta tänne.

Elähän nyt taas ole niin jäärä, Kirsti-kulta! Tankeroenglanti ei ole mikään identiteettikysymys. Jos ääntää suomalaisittain vähän sinne suuntaan, (siis niin, etteivät huulet heilu ja leuka liiku, niin että koot ja geet ja peet ja beet eivät erotu toisistaan jne.), voi vastapuolen, esimerkiksi syntyperäisen englanninpuhujan, olla täysin mahdotonta ymmärtää, mitä yrität sanoa. Ja koska nonverbaali viestintä toimii puhutun kielen tukena ja on kulttuurisidonnaista, ei riitä, että opettelee vain sitä puhuttua kieltä. Mainitsemasi kohteliaat ääntelyt ja eleet ovat osa esim. englannin kielen kokonaisuutta. Jos et käytä niitä, vastapuoli saa helposti käsityksen, että olet vihainen, et pidä hänestä tai et haluakaan viestiä hänen kanssaan. Ja se ei liene tarkoituksesi. Vähän leikillisyyttä ja rohkeutta peliin siinä kielen opettelussa! Voit öytää aivan uuden maailman samalla.

Kallasvuo on pärjännyt tankerolla, kun on mennyt hyvin, nyt hän on k***ssa, kun tehtaita Saksassa suljetaan. Se siitä jäyhästä suomalaisuudesta ja sillä menemisestä.

Serkkuni brittimies on asunut Suomessa kymmenisen vuotta. Hän kertoi, että keskusteleminen suomalaisten kanssa oli aluksi noloa, kun koko ajan tuntui siltä, ettei toista kiinnosta omat jutut. Syynä juuri se, ettemme reagoi joka lauseen jälkeen "really"-fraasein, se tuntui töykeältä. Hän ei myöskään tiennyt, ymmärtääkö toinen, kun kaveri ei koskaan kuitannut.
Nyt kommunikaatio jo sujuu, kun suomalaisten keskustelukulttuuri on tullut tutuksi.

Ja se on totta, että suomalaisittain äännetty englanti ei aina mene perille. Aikoinaan rapakon takana sain sen tuta. Ainakaan amerikkalaiset eivät saa joistakin sanoista mitään tolkkua, jos ne äännetään "väärin".

mm, kuvittelisin, että kuvaamassasi ympäristössä ääntämys ei aina ollut täysin korrektia, vai kuinka? Miten ihmiset sitten ymmärsivät toisiaan?

kaura, hauska kuulla näkemyksiäsi. Tässäkin ketjussa tuntuu silti jo tulevan vähän kylmää vettä niskaan, oikealla tavalla pitää osata ääntää, muuten ei tule mitään. Niin, toi juuri on kiinnostava ja vaikea taito, että miten pitää kiinni omasta persoonasta ja kulttuurista ja samalla tulee hiukan vastaan niitä, jotka ovat peräisin toisesta kulttuuripiiristä. Jostain optimoinnin tapaisesta härdellistä lienee kysymys.

Blogisisko, suomalaiset epäilemättä oppivat kieliä, en epäile, mutta suomalaisessa ja suomalaisessa on eroja. Itse en tule koskaan oppimaan kovin sujuvaa ja aidolta kuulostavaa englantilaista ääntämystä, enkä pysty sitä pitämään tavoitteenakaan. Totta kai huono ääntämys vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta jos tulee tankerollaan ymmärretyksi, niin eikö kaikki ole silloin ihan ok?

Mitä mitä mitä, minäkö jäärä, mitä se Muskeli-Netta taas höpisee? Minähän olen niin sopeutuvainen ja itseäni herkästi ilmaiseva että.

Kaima, ymmärrän kyllä ettei suomalaisisttain äännetty englanti aina mene perille. Mutta minulla on se ongelma, että vaikka ääntäisin kuinka englantilaisittain, ei se silloinkaan välttämättä mene perille.

Omana tavoitteena on oppia puhumaan niin että saan sanomani perille, ja pidän kyllä edelleen kiinni siitä ajatuksesta, että on syytä hylätä toiveet aidon oxfordin englannin tms. omaksumisesta.

Minusta sitä, ettei suomalaisen ääntämää englantia ymmärretä, liioitellaan kyllä vahvasti. Yleensä otaen suomalaiset ääntävät riittävän hyvin - vaikka harva puhuukin niin, ettei suomalaisuus kuulla puheesta läpi.

Oma ääntämykseni ei ole mikään erinomainen, joten kun lähdin englantiin pitämään luentoa, luulin ilman muuta kohtaavani vaikeuksia. Vaan kuinkas kävi; minua ymmärrettin ihan hyvin, vaikka kuulijakunta oli kuka mistäkin päin (eivätkä siis kaikki englantia äidinkielenään puhuvia). Sen minkä sain sanotuksi, tuli myös ymmärretyksi.

Olin vilpittömästi yllättynyt siitä, että tulin ymmärretyksi. Ja olin käärmeissäni (ja olen vähän vieläkin) siitä, että opetajani joskus ajat sitten olivat takoneet päähäni, ettei ääntämyksen vastaa odotuksia ja tulen sen vuoksi kohtaamaan hankaluuksia. Jos olisin tiennyt, ettei ongelma ole todellinen, olisin välttynyt turhilta huolilta ja ollut paljon rohkeampi käyttämään englanninkieltä siinä määrin kuin osaamiseni muilta osin antaa myöten. Olen menettänyt monta mukavaa asiaa vuosien mittaan oltuani sujuvasti hiljaa, kun kuitenkin "äännän väärin".

Opettajien pitäisi rohkaista ihmisiä puhumaan eikä pelotella ääntämiseen liittyvillä olemattomilla ongelmilla, jotka saavat ihmiset tuppisuiksi ja aivan turhan takia!

Hih, mukavaa lukea näitä kommentteja! Ne jutut mitä meille yliopistossa opetetaan kielikasvatuksesta ja englannin opettamisesta perustuvat onneksi tutkimustietoon eivätkä mutuun ja uskomuksiin. Olen ollut tosi iloinen havaitessani, että nämä asiat todella ovat menneet eteenpäin, vaikka tietysti oppilaitoksissa on vielä kaikenmoista menetelmää ja käsitystä käytössä silloinkin, kun yliopistolla ollaan jo menty pitkälle tulevaisuuteen.

Ikäiseni (40 v.) ja sitä vanhemmat usein myös ovat lukittautuneet niihin ihanteisiin, jota heille/meille on itsellemme tolkutettu. Pitää ääntää *oikein* ja kaikki mikä on muuta kuin natiivin kuuloista, on *väärin*. Valitettavasti vain ei yksikään kielenoppija pysty oppimaan syntyperäisen kaltaista ääntämystä kuin äidinkielellään, jos ei synny monikielisiin oloihin. Itse äännän oikein nättiä brittiä, mutta ulkomaalaisuuteni käy selväksi joka ikiselle syntyperäiselle britille, joka puhettani kuulee.

Syntyperäisen kaltainen ääntämys on siis täysin mahdoton ja älytön ihanne. Kommunikaation onnistuminen on se, johon pitää pyrkimän.

Tulen omalla siistillä aksentillani hyvin ymmärretyksi kaikkialla, mutta paremmin pärjäävät ne, jotka tuottavat puhetta rennommin ja välittävät vähemmän tekemistään *virheistä*, vaikka heillä olisi huonommat pohjatiedot kielestä. Onneksi olen aika hyvä kuuntelija, muuten hienoine aksentteineni, kielioppeineni ja sanastoineni jäisin kauas jälkeen tuosta rentoreinosta virheidentekijästä.

Englannin ääntämys on todella monenlaista. Hyvä kielentaitaja ymmärtää monenlaisista äidinkielistä tulevia puhujia. Intialainen puhuu eri tavalla kuin USA:n syvän etelän asukki, joka taas eroaa kiinalaisesta tai ruotsalaisesta tai jamaikalaisesta jne. Heidän puhumansa englanti on ihan oikeaa kieltä, jota meidän on syytä vastaanottaa, mikäli tahdomme kommunikoida näiden ihmisten kanssa eikä muita yhteisiä kieliä ole. Tämä on ihan normaali vaatimus nykyään englanninkäyttötilanteissa eikä suomalaisen tarvitse hävetä omaa aksenttiaan sen kummemmin kuin kenenkään muunkaan.

Suomalaiset ääntävät varsin hyvin englantia ulkkareiksi, koska meillä opiskellaan englantia niin paljon ja onnistuneesti. Meillä on myös nuo siunatut TV-tekstitykset, joiden ansiosta saamme kuulla kieltä hyvin paljon. Suomalaisessa aksentissa on myös se mukava puoli, että siihen ei sisälly kuulijoiden mielissä vahvoja stereotypioita, kuten esim. ranskalaisessa, saksalaisessa jne. ääntämyksessä.

Muskeli-Netta, eipä tainnut Bochumissa olla kyse kenenkään englannin ääntämyksestä. Vai olisiko rehellisen suoraselkäinen tankero herättänyt liiallista luottamusta ja turvallisuudentunnetta saksalaisissa? Hmmm.

Kaura, viittasin vain tuohon aiempaan postaukseesi, jossa puhuit firman äijien tankeronglishista. Veikkasin, että viittasit tähän yritykseen, jolla on sama nimi kuin pikkukaupungilla Pirkanmaalla. Bochumin tehdas ei lopu kenenkään englannin kielen ääntämyksen takia, mutta pelkäämpä pahaa, että Kallasvuon jäykällä naamalla ja jäykällä äännöllä tuotetut kommentit eivät ainakaan turhia sympatiapisteitä kerää. Voidaan jopa mieltää tunteettomuudeksi tai ylimielisyydeksi.

En muuten usko, että kukaan elossa oleva englanninopettaja odottaa tänä päivänä oppilailtaan (minkään valtakunnan) natiiviääntämystä. Sitä en pidä pahana, jos innostaa jäljittelemään esimerkiksi vieraan kielen intonaatiota tai tapaa ääntää äänteitä.

Tämä on kiinnostava keskustelu tosiaan. Siis minullahan on ollut se ongelma, että koska tiedän ääntämykseni puutteellisuuden, en ole kehdannut puhua englantia missään. Sain koulussa aikoinani sen opetuksen, että ensin pitää saada ääntämys ja kielioppi kuntoon ja vasta sitten kannattaa yrittää tuleeko ymmärretyksi. Kun vaatimustaso on kovin korkealla, lopputulos on kommunikaation kannalta vielä huonompi kuin niillä, jotka yrittävät porskuttaa tankeroenglantinsa varassa. Tai nojaa, Muskeli-Netan esimerkki Nokian ongelmista Saksassa voisi tietenkin viitata siihen suuntaan, tankerokieli on yhtä huono vaihtoehto kuin hiljaisuus. Mutta tankeronpuhuja sentään yrittää heittäytyä kommunikaation virtaan, hiljainen pysyy syrjässä ja arvoituksena muille, eikä lisää kansojen välistä ymmärrystä yhtään.

Se mitä kaura ja Arja tuolla kertovat, sopii kyllä yhteen omien vajavaisten kokemusteni kanssa. Aina kun olen uskaltanut sölkkäämään jotain englanniksi, asia on mennyt eteenpäin, olen saanut vastauksen tai osannut itse vastata. Oma, hyvin vähäinen kokemukseni on ollut, että mikäli hyvää tahtoa riittää, ihmiset voivat kyllä ymmärtää toisiaan varsin puutteellisenkin kielitaidon avulla. Tärkeintä on, ettei kukaan pelästy ja hyydy. Olennaista kai on aito kiinnostus toiseen ihmiseen, kuvittelen että se jotenkin paistaa läpi ilman kaikkia how nice huudahduksia.

Siinä ehkä suomalaisilla on oppimista, että miten huomion voisi omasta navasta kääntää siihen toiseen, jonka kanssa juttelee. Helposti vain ahdistuneina mietimme, että mitähän tuo minusta ajattelee, sen sijaan että houkuttelisimme hänet kertomaan meille mitä hän ylipäätään asioista ajattelee.

"Siinä ehkä suomalaisilla on oppimista, että miten huomion voisi omasta navasta kääntää siihen toiseen, jonka kanssa juttelee. Helposti vain ahdistuneina mietimme, että mitähän tuo minusta ajattelee, sen sijaan että houkuttelisimme hänet kertomaan meille mitä hän ylipäätään asioista ajattelee."

Aamen! Mutta en tietenkään tarkoittanut että hiljaa on parempi kuin tankero. Tartuin tähän postaukseen vain sen takia, että olin lukevinani riviesi välistä, että periaatteesta et halua kehittyä kielitaidossasi. Kun opettaja tarjoaa oman (asiantuntijan?) näkökulmansa kulttuurienvälisestä viestinnästä, asetat sukset heti aurausasentoon, tulkitset, että hänen mielestään "suomalaisuus on virhe". Luulenpa, ettei ope tätä ajanut takaa. Paitsi, jos suomalaisuudella tarkoitetaan sitä, että "mää v***t välitän siitä,mitä toi elefantti musta ajattelee tai pitääkö se mua töykeenä. Mulla ei oo velvollisuutta lähestyä muita, ne tajuaa mut jos tajuaa."

Juurihan esittelit ahaa-elämyksen sieltä webbikurssilta. Samanalainen lymyää ihan nurkan takana,kun uskallat heittäytyä vähän kokeilemaan viestintätyyleillä ja -tavoilla. Kokeilet, mitä löytyy, kun jutteleekin hokien "how nice", "indeed" ja "you don´t say". Silloin on oivaltanut jotain kielen käyttötavasta, eikä ole niin nökön nuukaa, kuinka sanat ääntyvät, kun vastaanottajalla on muutakin, josta tulita vuorovaikutuksen sujumista.

Voi vain hyvin kuvitella maahanmuuttajien, miltä heistä tuntuu täällä meillä, kun saavat ensitöikseen ryhtyä opiskelemaan tätä heille aika ääntämyksellisestikin hankalaa suomenkieltä. Vaikein asia monelle maahanmuuttajalle on kuulema kirjoitetun kielen ja puhekielemmme ero, näin myös meille vieraiden kielten kohdalla: puhuminen onkin toista kuin vain nk. passiiviinen kielentaitaminen (kirjoittaminen ja lukeminen).

Suomenkieli kuulema kuullostaa aivan merkilliseltä puhuttuna, siinä oli erään brittiläis-kenialaisen mielestä 'jännittävä rytmi'.

Suomessa kielten opetus perustuu tietynlaisiin opetusmetodeihin ja siitähän seuraa ne asiat, joista täällä on kerrottu. Olen toiminut kasvatusalalla parikymmentävuotta, tutuksi tuli oppimisen kannalta kolme erilaista oppijaa: kineesteettinen, auditiivinen ja visuaalinen.

Koska olen itse voittopuolisesti kinesteettis-visuaalinen on erityistä iloa tuottanut sellaiset elävät ja todelliset kieltenoppimistilanteet. Osallistuin kerran englantilaisen näyttelijän pitämälle kielikurssille, jossa hän opetti kieltä nimenomaan kehollisen ilamisun kautta ja vapautti meitä mykkiä suomalaisia. Siellä me sitten 'näyteltiin' englanniksi erilaisissa harjoituksissa. Opin tuon puolen vuoden aikana enemmän kuin koko lukioaikana.

Muskeli-Netta, ehkä olen kuitenkin mielikuvissasi änkyrämpi kuin todellisuudessa. Olisin oletettavasti saanut ko. kurssin hyväksiluetuksi vetoamalla akateemisen loppututkintoni kielikoetodistuksiin, mutta koska nimenomaan halusin saada opetusta ja erityisesti puheopetusta, en kiemurrellut itseäni vapaaksi, vaan päätin oppia koko rahan edestä. Huudahtelin varmasti muita innokkaammin wonderful wonderful, eikä se edes tuntunut vaikealta. Mietin vain jälkeen päin opettajan antamaa yleisneuvoa: älkää olko suomalaisia kun puhutte englantia. Se teki mietteliääksi jälkikäteen. Jokin tuossa yleisohjeessa mättää, vaikka ymmärränkin hyvän tarkoituksen.

Liisa, tuo kinesteettisyys ym juttu on yksi niitä asioita, joita kouluopetuksessa ei ole huomioitu lainkaan. Samoin erilaiset temperamenttityypit. Ihmiset oppivat eri tavoin, mutta kouluopetus on kaikille samanlaista. Siitä seuraa valtavaa epätasa-arvoa oppijoiden kesken. Ne oppivat, joiden temperamentti ja muu persoonallisuuden rakenne sopii vallassa olevaan filosofiaan. Itse kuulun porukkaan, joka on sopeutunut kouluun erityisen huonosti. Elämänkokemus on tuonut helpotusta, mutta koulun penkillä vanhat traumat palautuvat elävästi mieleen ja nyt ymmärrän, miksi olin kutosen oppilas aineessa kuin aineessa.

Joo nämä temperamenttiasiat ovat myös jossain määrin oppimistilanteessa mukana ehkä enemmänkin näkyy siten, että miten asennoituu vastoinkäymisiin. Ja miten ratkoo ne hankalat tilanteet.

Mutta erityisopetusryhmistä löytyvät sitten useimmiten kinesteettis-visuaaliset oppijat.

Kieliopetus on tehty auditiiviselle oppijalle helpoksi. Minä opin 8-vuotiaana englantia Walesissa eräässä opistossa, jossa äitini oli silloin opiskelijana. Koulun rehtori päätti opettaa veljelleni ja minulle englantia. Se tapahtui leikkimällä. Sitten menin kolmannelle luokalle kansakoulua Suomessa ja olin kauhean iloinen kun osasin aakkoset ja jotain muutakin, mutta opettaja oli erimieltä. Oppimisen ilo oli tipotiessään ja turhauduin ja siitä seurasi monenmoista pulmaa. Mutta, koska ihminen on sopeutuvainen se hakee sopoetumisensa tueksi jotain. Minä opin piirtäämään juuri tästä syystä, että keho kaipasi liikuntaa oppitunneillakin. Vieläkin se auttaa minua keskittymään tilanteissa, joissa minun on istuttava aloillani pitkään ja vain kuunneltava.Piirtäessäni kuulen.

Olet hirveän oikeassa tuossa, Kirsti. Opetusmetodit suosivat tiettyjä oppijoita toisten kustannuksella.

Itseasiassa olen kuullut amerikkalaisesta kielitutkimuksesta, jossa väitettiin että kieli opitaan fyysisesti. Lapsi oppii kielen koskemalla, tunnustemalla, maistamalla ja haistamalla esineitä. Siksi aistijärjestelmämme on tärkeä. Opimme äidinkielemme niin.

"Muskeli-Netta, ehkä olen kuitenkin mielikuvissasi änkyrämpi kuin todellisuudessa."

Aivan varmasti. Uskon kyllä, että olet erittäin joviaali ja yhteistyökykyinen noin face-to-face, mutta sehän se on tässä bloggaamisessa, että asiat kärjistyvät ja vääristyvät, kun ei ole sitä nonverbaalia vastapainoa muuta kuin jotkut hassut hymiöt. Hienoa, ettet luistanut opetuksesta, indeed. Ja kieltämättä, tuo open kommentti "älkää olko suomalaisia" on kyllä kumma, latistava ja stereotyyppinen.

No älä nyt Muskeli-Netta mene heti toiseen äärimmäisyyteen;-) Kyllähän minä varmaan änkyräkin olen, ei sitä auta täysin kieltää.

Liisa, minullakin tuo kinesteettisyys on olennainen asia. Kuunteleminen ainakin on hankalaa. Uskottava ajatus, että kieli opitaan fyysisesti.

ja jos joku haluaa testata itsensä, suunta-antavalla pikkutestillä niin löytyy esimerkiksi täältä:

http://www.dlc.fi/~tenviesti/miellejarjestelmat.htm

(sain tuloksen, joka ei hämmästytä lainkaan: visuaalinen 50% auditiivinen 10% kinesteettinen 40%)

Kivaa, täälläkin puhutaan VAK:sta! Jos saan puffata, kirjoittelin omia mietteitäni tästä aiheesta ennen joulua http://kaura.blogspot.com/2007/12/vak-huolesi-kaikki-heit.html

Nykyään kovasti puhutaan erilaisuuden tai siis monenlaisuuden ottamisesta huomioon kasvatuksessa (siis ihan tavan luokassa) ja maahanmuuttajien kasvavan määrän ja vammaisten oppilaiden inkluusion myötä se vielä enemmän konkretisoituu. Eri asia sitten, miten paljon on mahdollisuutta yksilölliseen opetukseen luokkakokojen kasvaessa aina vaan. (Perhana.) Kyse on kyllä myös asenteista eikä vain resursseista.

Itse olen harjoittelussa rakentanut erilaisia tehtäväkokonaisuuksia ja pyrkinyt siihen, että tunnin aikana joka aistille olisi jotain. Itse olen tasaisesti kaikkia noita VAK-tyyppejä, mutta ilmeisesti eri tavoin painottuneetkin tyypit hyötyvät aistikanavien monipuolisesta käytöstä oppimistilanteissa. Yhden kanavan painottaminen väsyttää melko nopsaan.

Liikkumista voi toteuttaa aika monella järkevällä tavalla, jos vain jaksaa miettiä asiaa. Pelkkä taululle kirjoittaminenkin voi piristää tai esim. aineiston ripustaminen seinille, jolloin oppilaat voivat tepastella kuin näyttelyssä ja esim. kerätä tietoja. Oppilaat voivat myös kiertää haastattelemassa toisiaan, tehdä pantomiimia jne.

Mielestäni on kamalaa, kun joidenkin opettajien mielestä tunnilla ei saa piirtää. Itse olen juurikin niitä piirtämällä kuuntelijoita! Kun olen opettajan työssä, pidän varmasti pientä paperilappuvarastoa sitä varten, että joku haluaa piirrellä kuuntelemisen aikana. Näin eivät kirjat tai vihot suttaannu.

"Syntyperäisen kaltainen ääntämys on siis täysin mahdoton ja älytön ihanne."

Ei nyt sentään. Jos lapsi muuttaa noin 10-11 -vuotiaana toiseen maahan tai joutuu muutoin vieraskieliseen ympäristöön, hänen ääntämisensä ja intonaationsa muodostuvat yleensä täysin syntyperäisen kaltaisiksi. Teini-ikäisenäkin se sujuu.
Joillekin se onnistuu TV:tä ja musiikkia kuunnellen.

Vanhemmat voivat pilata asian puhumalla lapsilleen omaa murteellista englantiaan oman äidinkielensä sijasta - jolloin lapsi menettää sen, mikä on aina suurí vahinko. (Vastaavasti Suomeen muuttaneiden ihmisten tulisi puhua lapsilleen omaa äidinkieltään.)

Aikuiselle syntyperäisyyden kaltaisuuden tavoittaminen ääntämisessä ja intonaatiossa on hyvin vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Olen tavannut henkilökohtaisestikin joitakin ihmisiä, jotka ovat siinä onnistuneet.

Mutta eihän tarvitse vaikuttaa syntyperäiseltä englanninpuhujalta. Huonollakin kielitaidollakin pärjää, kunhan on on avoin ja rohkea, puhuu ja käyttää käsiään ja ilmeitään. Hymyilee, katsoo silmiin.

Tämän huomasin Kanadassa, jossa puhuttiin englantia sujuvasti lukemattomilla aksenteilla ensimmäisessä siirtolaispolvessa. Hyvä itsetunto auttoi tässäkin asiassa.

Suomalaisen tavoitteena voisi olla sivistyneen ulkomaalaisen englanti, jota ymmärretään kaikkialla. Suomalainen kielenopetus on nykyään niin hyvää, että kyllä suomalaisen puheesta pitäisi selvää saada. Toista oli ennen, jolloin ei ollut yhtä hyvää mahdollisuutta vieraitten kielten kuulemiseen.

Muskeli-Netta sen jo sanoi: soinnillisten ja soinnittomien äänteiden erottaminen auttaisi paljon. Etteivät mene sanat sekaisin. Karmeitakin tilanteita syntyy, jos väheksyy oikean ja selvän ääntämisen tärkeyttä.

Testasin Liisan vinkkaaman testin (Liisa; kiitos onnentoivotuksista uudelle paikkakunnalle muuton suhteen). Tulos visuaalinen 60, auditiivinen 10 ja kinesteettinen 30.

Tulos yllätti hieman; luulin auditiivista olevan vähän enemmän ja kinesteettistä vähän vähemmän. Visuaalisen kohdalla ei tullut yllätystä.

"Kun olen opettajan työssä, pidän varmasti pientä paperilappuvarastoa sitä varten, että joku haluaa piirrellä kuuntelemisen aikana. Näin eivät kirjat tai vihot suttaannu." - kaura

Onpa ihana juttu, että on kaltaisiasi opettajia nykypäivänä, ei tarvitse oppilaan piirtää pulpetin kanteen ;-) (johon, täytyy tunnustaa, olen piirrellyt aikoinani).

Luin VAK-juttusi ja varmaan on totta, että visuaalista kieltä käytetään ja sitä on kaikissa ympäristössämme paljon. Koen kaiken tämän 'visuaalisuuden' aika-ajoin häiritsevänä, siis visuaalisena metelinä kuten paljon puhuttu ääni-musiikki melu julkisissa tiloissa.

Kielien oppiminen on mielenkiintoinen juttu. 1902 syntynyt isoäitini palautti eläkeläisenä mieleensä venäjänkielen, jota oli joutunut opiskelemaan kansakoulussa, koska Suomihan kuului silloin vielä Venäjään. Hän opiskeli muitakin kieliä eläkeläisenä, oppi ihan uusiakin.

Että kyky oppia ei myöskään katoa missään iässä, jos vain halua tai motivaatiota on.

kaura, onpa ihanaa, kun nykyään koulutetaan opettajia, jotka osaavat ottaa huomioon ihmisen kokonaisuuden eri aisteineen. Kyllä maailma sentään menee eteenpäin, vaikka välillä olen niin pessimisti.

Liisan testikin pitäisi tehdä, vielä en ole ehtinyt.

Blogisisko, minusta syntyperäisen ääntämys on älytön ihanne kieltenopiskelussa siitä huolimatta, että aina sattuu joukkoon joku neropatti jolta se kenties sujuu. Suurin osa luokassa on kuitenkin niitä, joiden on tyytyminen siihen että joinkuin ymmärrettävästi osaavat itseään ilmaista. Tavoitelkoon ne oikeaoppista intonaatiota, joita asia erityisesti kiinnostaa, muiden kohdalla voitaisiin tyytyä välttävään käytännön kielitaitoon.

Arja, tuota auditiivisuutta sinulla on aika vähän. Omallakin kohdalla epäilen, että sitä olisi vähiten. Saas nähdä.

Liisa, vanha koira ei opi istumaan, lienee siis aikansa elänyt sananlasku:-)

Kaksi katkeraa vuotta osallistuin yliopistolla syntyperäisen englantilaisen kielenopettajan opetukseen. Ääntämiseni on edelleen ihan toivotonta, enkä myöskään oppinut ääntelyilläni keskeyttelemään puhujaa, kuten meitä opetettiin.

Kokonainen kesä töissä Lontoossa. Kaksi vuotta yliopisto opiskelua. Kaikki ihan hukkaan minun kohdallani.
Avaan suuni, kun on pakko, mutta eri asia tulenko edes ymmärretyksi.
Jotenkin lohduttaa tämä suomalaisten poliitikkojen englannin taito. Ei kovin sujuva monellakaa, mutta selviävät.

Kirsti,
en usko, että opettajat asettavat vaatimuksia "syntyperäiseen" kielen puhumiseen, mutta saattaahan joku ihminen asettaa sellaisen itse itselleen. Saahan sitä harrastaa kaikenlaista, vaikka nuoralla tanssimista.:)

Jos haluatte opiskella kieltä todella hauskasti, menkää suggestopedisille kursseille. Siellä piirretään, lauletaan, keskustellaan, kuunnellaan musiikkia. Kullakin on rooli, jonka mukaan hän keksii elämäntarinan, suvun jne. Estot karisevat. Tehdään mielikuvituksessa kaukomatkoja.

Suosittelen. Olen ollut sekä oppilaana että opettajana. Olen uskaltautunut puhumaan jopa ranskaa sellaisten kurssien jälkeen, vaikka ranskantaitoni varsinkin kieliopissa on kuin vanhan ajan kartta, täynnä suuria valkoisia valloittamattomia alueita.

Aivan Blogisisko, kukin harrastakoon mihin tuntee kiinnostusta. Eivätkä kielet varmasti pöllömpi harrastus olekaan.

Oi voi kotikuusi, mutta ehkä kaikki ei kuitenkaan aivan hukkaan mennyt? olen huomannut, että ihmiset usein ovat aika ylikriittisiä taitojensa suhteen.

WoW's previous. 8GB MP3 PLAYER system of player. apple ipod versus player . canon digital camera combat involved . digital camera a ladder-type system . digital cameras where players . dvd player could only advance at . eve isk the expense of other players. ipod This created a brutal . ipod nano competition which . ipod shuffle demanded unreasonable. ipod touch amounts of playing . ipods to reach the top. mp3 tiers of advancement. mp3 player Most players. mp3 players would never be able to. mp4 achieve these goals. portable dvd players simply because of . powerleveling the massive time. powerleveling wow investment. wow I learned . wow gold a lot though. wow gold or remembered . wow leveling learning a lot. wow powerleveling depending on. zubehoer mp3 player how you look at it.

Don't waste your badges . 1GB MP3 PLAYER on nether. 1GB MP3 PLAYER vortexes . 1gb mp3 players or epic gems. 2GB MP3 PLAYER even though. baladeur MP3 this can significantly . baladeurs MP3 boost your stock of . best mp3 player cash it is . buy mp3 player not worth it. buy mp3 players Many trinkets . digital mp3 player and offhands such as relics. ever quest platinum totems . gold wow and idols cost . lecteurs mp3 a few badges . lineage 2 adena and can be a . mp3 mp4 significant upgrade. mp3 mp4 player These trinkets . mp3 player are essential . mp3 player wholesale in pve . mp3 players and in many cases pvp. mp4 player A usual . mp4 players set up of a pvp/arena . runescape gold geared player is . runescape money that they will carry . wow geld "Medallion of the Horde". wow schnell gold. and a Badge Trinket. wowgold To achieve.

I love your site and the article is useful!

Lets Find a new way of success and its most appropriate time to break your old habits and admit that using tables for layout is outmoded and lazy. It's time to move on to CSS layouts, I have admitted this fact and going to focus on it after my hosting related projects such unix web hosting at the last but not least frontpage web hosting. Lets go jump into the stream of wisdom like my managed web hosting.

tattoos have a certain degree of pain, but it is tolerable range. Do not use a local anesthetic, that would affect the color of the effect of . tattoo can only be used after the Tattoo Kit cream of professional painting, not use alcohol and iodine. tattooists are a professional certificate. and there is a set of professional tools and sterilization of tattoo equipment. (tattoo shop in the choice we pay special attention) is not All people can tattoo. minors and patients is not some special tattoo. There are many Superior Clip Cord considerations before and after tattoo, please read about the health professional's website go tattoo. as we choose more experienced tattoo artists. import is not synonymous with high prices, tattoo former should be more understanding of Grip the market, not to import into the error. After the tattoo can take a bath, but do not let the water run into tattoo Department, Paoshang warm water with a clean towel, then pressed the water and then wipe the tattoo Department can (of course after two hours have tattoos).

There are currently three types of skills available to the inhabitants of Isya, fiesta gold is very useful in the game. If you buy fiesta online silver, you will save enough time. Passive skills are not upgradeable. You buy fiesta silver can get tall upgrade. that give one-hour buffs to the player that consumes them, you have fiesta silver can get tall upgrade. If you buy fiesta online gold, you will save enough time.

Star Trek has 5 series all are very interesting and amazing, it is why Star Trek can last for 5 series.
What I like most is Scrubs and Desperate House wife. I like these dvd box sets because it affect the real life, I feel the story and roles are real in these 2 dvd boxset. But my mom like True Blood

Kieliopetus on70-515 tehty auditiiviselle oppijalle642-426 helpoksi. Minä opin 8-vuotiaana englantia Walesissa eräässä opistossa, jossa äitini oli silloin opiskelijana. Koulun rehtori päätti opettaa 70-290 veljelleni ja minulle englantia. Se tapahtui leikkimällä.000-106 Sitten menin kolmannelle 1Y0-A05 luokalle kansakoulua Suomessa ja olin kauhean iloinen kun osasin aakkoset ja jotain 70-648 muutakin, mutta opettaja oli erimieltä. Oppimisen ilo oli tipotiessään ja turhauduin ja siitä seurasi monenmoista pulmaa. Mutta, koska ihminen 646-671 on sopeutuvainen se hakee 70-401 sopoetumisensa tueksi jotain. Minä opin piirtäämään juuri tästä syystä, että keho kaipasi 70-643 liikuntaa oppitunneillakin. Vieläkin se auttaa minua keskittymään tilanteissa, joissa minun on istuttava aloillani pitkään ja vain kuunneltava.Piirtäessäni kuulen. 70-667
-------------
70-646l1Y0-A08l70-647l220-702l642-832l70-432l350-018l1Y0-A18l70-573lHP0-S27.

Manufactures roll forming machines in variety of configurations, as well as decoilers and cutoff equipment. Units can be customized to requirements.
roll forming machines,
roll forming machine,
roll former,

Internet marketing services for small, medium and large businesses.
Internet marketing services,
Local SEO Services,
SEO Consulting Services..

You have done a Great job, keep doing more work like this ! Thanks..